Kuoleman Kaste

Kuljen lopun polkua
En jätä taakseni yhtään katsetta
Vaan suljen silmäni

Pesen itseni siitä saastasta johon minut kastettiin
Tehden samalla pyhäksi sen, mikä epäpyhäksi tehtiin

Hengitän hiljaa ja hitaasti
En tunne mitään sisälläni
Ehkä tämä on sitä, miksi koskaan olin elossa?

Annan kaiken kauniin kadota
Annan kaiken itsestäni kuolla
(Sisältä)

Pesen itseni valmiiksi kuoleman vedellä
Poltan itseni tuhkaksi taivaalle kuoleman tulella

Annan sen imeä kaiken itsestäni
Kaiken, mitä voi antaa
Sen, mitä ihminen kantaa

Hän johtaa minut reunalle kuilun
Jonne tipun (tipun)
Kunnes en ole enää mitään
En mitään